Day 8 - Because I'm worth it

Tunnen itseni arvottomaksi. Koen, ettei minun elämässäni ole mitään syytä, miksi sitä kannattaisi ylläpitää. Olen tehnyt paljon tutkimustyötä muiden ihmisten elämistä, ymmärtääkseni, mikä saa muut ihmiset nousemaan aamulla sängystä ylös ja lähtemään töihin. Toistaiseksi en ole vielä keksinyt yhtään syytä, olla muille kateellinen. En varsinaisesti osaa haluta mitään muilta. Muiden ihmisten elämät ja harrastukset näyttävät minusta tylsiltä. Miksi kannattaa elää vain tehdäkseen jotain keskinkertaista?

Kuitenkin saadakseni jotain tolkkua tähän 300:n päivän projektiini ja ennen kaikkea elämääni, olisi minunkin keksittävä syy, miksi minun kannattaa tavoitella muutosta. Eihän siitä varsinaisesti ole mitään hyötyä, jos elämä muutoksesta huolimatta näyttäytyy minulle ikävänä asiana.

Luulen itseinhoni ja kyyvyttömyyteni nauttia elämästä johtuvan huonosta itsetunnostani. Koska koen olevani siitä oppikirjaesimerkki, liitän oheen huonon itsetunnon määritelmiä, joihin minun on helppo samaistua:

Sosiaalinen vetaytyminen/eristyneisyys
Ahdistus ja tunteiden kuohunta 

Puutteelliset sosiaaliset taidot ja itseluottamus

Masennus ja/tai surullisuuden puuskat 

Syömishäiriöt

Kyvyttömyys vastaanottaa kohteliaisuuksia 
Kyvyttömyys nähdä itsensä rehellisesti ja olla reilu itselleen

Negatiivisten asioiden korostaminen
Korostunut huoli siitä mitä ajattelee miuden ihmisten ajattelevan 
Itsensä laiminlyöminen
Haluttomuus ottaa vastaan haasteita 
Haluttomuus asettaa itseään tai omia tarpeitaan etusijalle 
Kyvyttömyys luottaa omaan mielipiteeseen 
Odotukset elämältä vähäiset

Ehkä kohottamalla pohjamudissa matelevaa itsetuntoani voisin saada syyn nähdä itseni elämisen arvoisena. Ehkä elämän tarjoamista kokemuksista tulisi nautittavampia ja muutenkin pystyisin ottamaan olemassaolostani enemmän irti. Huomenna yritän pohtia keinoja itsetunnon parantamiseen. So, stay tuned!