30. päivä. Matkaani on siis nyt taitettu kymmenesosa. Tuntuu, ettei oikein mikään ole muuttunut. Ehkä odotan tuloksia liian nopeasti, olenhan aina ollut melko lyhytjänteinen odottelun kanssa...
En kuitenkaan voi kiistää, ettenkö olisi onnistunut tutustumaan itseeni ja ongelmiini hieman lähemmin. Myös joitain uudenlaisen perspektiivin siemeniä on istutettu. Täytyy vaan kovasti toivoa, että niistä kasvaisi jotain konkreettista kesään mennessä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti